Qabxiilee Naannoo Filannoo Bakka Dhangala’aa Irratti Dhiibbaa Uuman

Lafti balfa dhumaa itti gatuuf meeshaa barbaachisaa ta’ee itti fufee jira, keessumaa bakka qulqullinni, deebifachuun, deebi’ee fayyadamuu, ykn irra deebi’amee itti fayyadamuun meeshaalee haftee bulchiinsa naannoo to’atame barbaadan guutummaatti dhabamsiisuu hin dandeenyetti.

Haalli ji’ooloojii, haayidirooloojii, ikoloojii, qilleensaa fi hojii balaa naannoo mudachuu danda’u waan murteessuuf bakka itti gatamu mijaawaa filachuun lafa jiru argachuu caalaa waan barbaadu.

Kan ta’u karoora bulchiinsa balfaa aanga’oonni bakka haftee balfa hin oolle nagaan keessummeessuu danda’u filachuu isaanii dura ittisa, fayyisuu, wal’aansaa fi gatuu akka ilaalan gargaara.

Filannoon kun keessumaa meeshaalee balaafamaa fi summii qabaniif barbaachisaa ta’a sababiin isaas bakkeewwan hin mijoofne faalama biyyee, bishaan lafa jalaa, bishaan gubbaa, qilleensa, biqiltootaa fi bineensota bosonaa keessa akka babal’atan waan taasisuu danda’uuf.

Kanaafuu madaalliin bal’aan amala fiizikaalaa lafaa, qabeenya naannoo naannoo isaa, haala qilleensaa, barbaachisummaa geejjibaa, bu’uuraalee misoomaa jiran, fi dandeettii yeroo dheeraa dhaabbaticha nagaan bulchuu qorata.

Filannoo Bakka Dhangala’aa: Ji’ooloojii Fi Biyyee

1. Ji’ooloojii: 1.1. Haalli ji’ooloojii gaaziin dhangala’aa fi kuufama lafaa hangam saffisaan bakka itti gatamu jalatti socho’uu akka danda’u irratti dhiibbaa kan uumu yoo ta’u, meeshaaleen lafa jalaa yeroo dheeraaf ittisuu fi eegumsa naannoodhaaf barbaachisoo taasisa.

Gosti dhagaa, caccabni, badiin, karaa bishaan lafa jalaa, fi laayibarii ji’ooloojii xiyyeeffannoo of eeggannoo argachuu qabu sababiin isaas uumamni ce’umsaa ykn baay’ee caccabee faalama daangaa gatamuu bira darbee akka imaluuf karaa ta’uu danda’a.

Sulula balfaas keessa darbuu qaba balfa sirnaan murteessuu osoo hin gatamin dura sababni isaas amala balaafamaa hubachuun karoorfattoonni balaa balfaa ulaagaalee qabannaa sirrii ta’anii fi haala iddoo sanaa wajjin walsimsiisuuf waan gargaaruuf.

2. Haala Biyyee: . Biyyeen qonnaa, ijaarsa bishaan ba’u, misooma seelii bakka kuufama lafaa, fi hojiiwwan lafaa biroo kan deeggaru yoo ta’u, sochii faalamaa karaa laayiyeroota lafa jalaa irratti dandeettii uumamaa gahaa ta’e kennuu qaba.

Biyyeen supheedhaan badhaadhe yeroo baay’ee amala faayidaa qabu kan dabarsuu gadi aanaa ta’e kan godaansa faalama suuta jechuu danda’u kan kennu yoo ta’ellee, laayinaroonni injinariingii fi sirni walitti qabuu eegumsa bakka kuufama ammayyaatiif barbaachisaa ta’ee hafa.

Qorattoonni boolla qorannoo sirnaan raabsamee dhaabbata yaadame keessatti dabalatee, qorannoo dirreetiin, uwwisa biyyee, caasaa, gad fageenya, ce’umsa, dandeettii baachuu, haala jiidhina, fi amala qonnaa qorachuu qabu.

Akkasumas Dubbisaa: Gosa fi Baasii Odiitii Naannoo

Toopgiraafii Filannoo Iddoo Gatuuf

Teessuma lafaa boca, olka’iinsaa fi qaxxaamuraa lafa naannoo bakka kuufama bishaanii tokkoo kan ibsu yoo ta’u, amaloonni kunniin bishaan lafa irraa, dhiqannaa, qaqqabummaa, ijaarsa, mul’achuu fi nageenya hojii irratti dhiibbaa cimaa kan qaban ta’uu ibsameera.

Bakki mijaawaa ta’e bishaan obomboleettii bakka kuufama sochii qabu irraa fageessuuf qaxxaamuraa gahaa ta’e kan kennu yoo ta’u, lafa walqixaa gahaa qonnaa, gamoo, daandii, caasaa bishaan ba’uu fi dhaabbilee deeggarsaaf ta’u qabachuu qaba.

Misoomsitoonni qorachuu qabu balaa faalama lafaa sababni isaas, bishaan bahu dizaayiniin isaa gaarii hin taanee fi qaxxaamurri tasgabbaa’aa hin taane, dhiqannaa lafaa dabaluu, meeshaalee balfa saaxiluu fi biyyee faalame gara qabeenya naannoo naannoo jirutti geessuu danda’a.

Bifa lafaa teeknooloojiin gatuu filatame bu’a qabeessa ta’ee hojjechuu fi dhiisuu isaa irrattis dhiibbaa qaba, sababiin isaas boolla, seelii, sirna ittisa, daandii qaqqabummaa, karaa bishaan obomboleettii, fi bakki tajaajilaa teessuma lafaa mijaawaa barbaadu.

Bakkeewwan qaxxaamuraa tasgabbaa’aa hin taane ykn garmalee cirrachaa qaban, keessumaa yeroo rooba cimaa ykn haala qilleensaa hamaa birootti, dhiqannaa lafaa, rakkoo ijaarsaa, rakkoo bishaan ba’uu, fi baasii hojii dabaluu mudachuu danda’a.

Akkasumas, lafti naannoo jirus, qaqqabummaa barbaachisaa, bishaan ba’uu, deebii hatattamaa, ykn sochiiwwan hordoffii marsaa jireenyaa dhaabbatichaa hunda keessatti barbaachisan osoo hin gufachiisiin sakatta’iinsa ijaa mijaawaa ta’e hayyamuu qaba.

Haayidroojioloojii Eegumsa Iddoo Gataaf

1. Haala Bishaan Lafa Jala: . Haayidirooji’ooloojiin bishaan lafa jalaa uumamuu, sochii, deebi’ee chaarjii, dhangala’uu fi wal-nyaatinsa uumamuu ji’ooloojii naannoo isaa jiru qorata, karoorfattoonni faalama akkamitti bakka kuufama jala deemuu akka danda’u hubachuuf gargaara.

Iddoowwan bishaan dhugaatii barbaachisoo ta’an aquifers ykn bakkeewwan hojiin gatuu to’annoo injinariingii karoorfame, sagantaa hordoffii fi tarkaanfiiwwan ittisaa jiraatus manca’iinsa bishaan lafa jalaa fudhatama hin qabne uumuu danda’an irraa fagaachuu qabu.

Odeeffannoo irraa madaallii eegumsa qabeenya bishaanii maddoota bishaan lafa jalaa fi bishaan gubbaa gatii guddaa qaban kanneen fageenya addaan bahuu cimaa fi tarkaanfiiwwan ittisa faalama bu’a qabeessa ta’an barbaadan adda baasuuf gargaaruu danda’a.

2. Balaa Bishaan Lafa Jala: 1.1. Madaalliin haayidirooji’ooloojii bakka itti gatamu, qaamolee bishaan lafa jalaa, laayiyeroota ji’ooloojii, boolla bishaanii dhiyoo jiran, bakka itti deebi’anii guutan, fi karaalee godaansa faalama ta’uu danda’an gidduutti hariiroo uumuu qaba.

Boolla bishaanii hordofuun hojii gatuu dura, yeroo fi booda waa’ee qulqullina bishaan lafa jalaa fi sochii odeeffannoo faayidaa qabu kennuu danda’a, kunis ragaa bu’uuraa jijjiiramni gara fuula duraa irratti madaalamuu danda’u uumuu danda’a.

Madaalliin iddoo sirrii ta’es gadi fageenya bishaan lafa jalaa ilaaluu qaba sababiin isaas bishaan lafa jalaa gadi fagoon yeroo seelonni balfaa naannoo guutuutti dhihoo taa’an balaa faalama dabaluu danda’a.

Balaa Haayidrooloojii fi Bakka Gatuu

Haayidrooloojiin sochii bishaan gubbaa irratti kan xiyyeeffatu yoo ta’u, rooba, dhangala’aan, sululawwan, lageen, bishaan kuufamaa, lafa jiidhinaafi karaaleen bishaan itti bahu hojiiwwan balfa gatuu wajjin akkamitti akka walqunnamuu danda’an murteessuuf gargaara.

Qaamonni bishaan gubbaa eegumsa gahaa qabaachuu qabu sababiin isaas yaa’aa fi dhangala’aan faalame faalama dhaabbaticha bira darbee geejjibsiisuu danda’a, kunis sirna ikoo bishaanii, qonna, qurxummii fi hawaasaaf balaa uuma.

Hubachuu karaa faalama bishaanii keessumaa bakka dhaabbileen gataa naannoo lageen, lafa jiidhinaatti, kuufama bishaanii, bishaan kuufamaa, sirna jallisii, ykn qabeenya bishaanii naannoodhaaf gatii guddaa qaban birootti hojjetanitti barbaachisaa dha.

Liicheetiin kan uumamu bishaan balfa keessa darbee faalama bulbulaa ykn sochoosuu yoo ta’u, jechuunis iddoowwan haala gaarii hin taane filataman carraa dhangala’aan faalame qaamolee bishaanii dhiyoo jiran bira ga’uu guddisuu danda’u.

Karoorsitoonni bakka itti gatamu hojii dhaabbataa ykn yeroo dheeraadhaaf raggaasisuu isaanii dura naannoowwan lolaadhaaf saaxilaman, akkaataa bishaan itti bahu, sadarkaa bishaan waqtii, amala kuufama bishaanii, fi dhangala’aa bishaan obomboleettii ta’uu danda’u madaaluu qabu.

Sochiin industirii yaaddoowwan kana cimsuu danda’a, keessumaa sababni isaas faalama balfa industirii keemikaalota, sibiilota, soorata ykn faalama biroo naannoo bishaanii dhiyoo jirutti galchuu danda’a.

Haala Qilleensaa, Qulqullina Qilleensaa Fi Urgooftuu

1. Roobaa Fi Haala Qilleensaa: Haalli qilleensa naannoo oomisha dhangala’aa, barbaachisummaa bishaan ba’uu, dhiqannaa, dafqa maddisiisuu, tasgabbii balfaa, sochii gaazii kuufama, fi bu’a qabeessummaa sirna to’annoo naannoo irratti dhiibbaa qaba.

Naannoleen rooba cimaa waqtii argatan to’annoo bishaan obomboleettii cimaa barbaadu sababiin isaas bishaan garmalee baay’ina dhangala’aa dabaluu fi sirna ittisaa fi bishaan ba’uu irratti dhiibbaa guddaa fiduu danda’a.

2. Qulqullina Qilleensaa: . Kallattii fi saffisi qilleensaa dafqa, urgooftuu, balfa salphaa fi gadi lakkifamuu bakka kuufama gara naannoo mana jireenyaa, qonna, daandii, manneen barnootaa ykn fudhatoota miira namaa kakaasan birootti geessuu danda’a.

Kanaafuu, dhaabbileen yeroo madaalan qilleensa babal’ate, hawaasa dhiyoo jiru, haala qilleensaa fi tarkaanfiiwwan to’annoo sirrii ta’an ilaaluu qabu balaa gadi lakkifamuu bakka kuufama.

3. To’annoo Urgooftuu: . Moodeelli urgooftuu haala qilleensaa adda addaa jalatti urgaaleen namatti hin tolle akkamitti akka imalu tilmaamuuf gargaaruu danda’a, ijaarsi osoo hin jalqabin dura fageenya addaan ba’uu fi haala dhaabbilee fooyya’aa ta’e deeggara.

Haalli qilleensaa ho’aa, goggogaa, qilleensa qabu dafqaa fi balfa qilleensi afuufame dabaluu kan danda’u yoo ta’u, bulchiinsa gaarii dhabuun meeshaalee orgaanikii manca’an ammoo urgooftuu fi gaasii naannoo naannoo gatamuu cimsuu danda’a.

Hordoffiin naannoo idilee rakkoolee qulqullina qilleensaa uumaman dursee adda baasuu qaba, kunis opereetoroonni uwwisa, bulchiinsa jiidhina, to’annoo gaazii, bulchiinsa tiraafikaa fi tarkaanfiiwwan ittisaa biroo akka cimsan taasisuu qaba.

Hubachuu mala madaallii faalamaa akkasumas madaallii karaa saaxilamummaa ta’uu danda’u hojjettoota, uummata ollaa, fi fudhatoota naannoo miiraan qabaman irratti dhiibbaa geessisan fooyyessuu danda’a.

Ikooloojjii Bilooraa, Bineensota fi Iddoo Gatamuu

1. Biqiltoota: . Misoomni iddoo biqiltuu qulqulleessuu kan barbaadu ta’uu danda’a, kunis qulqullina bakka jireenyaa hir’isuu, hojii ikoloojii jeequu, dhiqannaa lafaa dabaluu fi hawaasa biqiltootaa barbaachisummaa kunuunsaa qaban balleessuu danda’a.

Qorannoon biqiltootaa daangaa iddoo gatamuu ykn karoora ijaarsaa xumuruu isaa dura bakka jireenyaa miira namaa kakaasu, biqiltoota baay’ee hin argamne, gosoota eegumsa argatan, lafa jiidhina qabu, naannoo walhormaataa fi koridoorii ikoloojii adda baasuu qaba.

2. Bineensota bosonaa: . Hojiin gatuu bineensota buqqisuu kan danda’u yoo ta’u, balfi nyaataa ammoo harcaattoota, bineensota adamsan, ilbiisota, hantuutaa fi gosoota biroo rakkoo hojii ykn ikoloojii uumuu danda’an hawwachuu danda’a.

Dhiibbaan kun daangaa dhaabbatichaa battalumatti babal’achuu waan danda’uuf balfa, yaa’a faalame, sagalee, tiraafikaa fi jeequmsa bakka jireenyaa of eeggannoodhaan ilaalamuu qaba.

Iddoowwan bakka qabatamaa ta’etti sirna ikoo miira qabeessa ta’e irraa fagaachuu qabu, keessumaa naannoowwan heddummina lubbu qabeeyyii ykn tajaajila ikoloojii barbaachisaa ta’an deeggaran, tarkaanfiiwwan salphisuu ammoo jeequmsa bakka jireenyaa hin oolle furuu qabu.

Faalamni karaa hedduudhaan sirna ikoo naannoo miidhuu danda’a, fi dhiibbaa naannoo sirnaan gatuun dhufu eegumsi ikoloojii filannoo bakka itti gatamu keessatti maaliif giddugaleessa ta’ee turuu akka qabu agarsiisu.

Akkaataan bishaan itti bahu jijjiiruun, biqiltoota qulqulleessuun, ykn daandii qaqqabummaa ijaaruun bakka jireenyaa jijjiiruun sochii biyyee dabaluu waan danda’uuf, dhangala’oonni bishaanii uumamaas eegumsa argachuu qabu.

Hordoffiin ikoloojii yeroo dheeraa hojiin gatuu bu’aa hin eegamne fiduu fi dhiisuu isaa fi tarkaanfiiwwan dabalataa deebisanii dhaabuu, to’annoo bishaan ba’uu, ykn eegumsa bakka jireenyaa barbaachisaa ta’uu isaa murteessuuf gargaaruu danda’a.

Bu’uuraalee Misoomaa Hojii Iddoo Dhangala’aa

1. Neetwork Daandii: Daandiiwwan naannoo garmalee dhiphina, manca’iinsa daandii, dafqa, sagalee, raafama, ykn hawaasa dhiyoo jiraniif balaa osoo hin uumiin tiraafikaa gatamuu wajjin walqabatu nagaan keessummeessuu qabu.

Daandiiwwan geejjibaa filatamaa ta’an naannoo mana jireenyaa, manneen barnootaa, gabaa, dhaabbilee eegumsa fayyaa, naannoo naannoodhaaf saaxilamoo ta’anii fi bakka jeequmsi guddaan itti uumamuu danda’u birootti tiraafikaa balfa guddaa daangessuu qabu.

Gamaaggama kan sirna geejjibaa balfa jajjaboo karoorfattoonni karaaleen walitti qabuu, bakki jijjiirraa, barbaachisummaa konkolaataa, fi qaqqabummaan bakka itti gatamu raawwii waliigalaa dhaabbatichaa irratti dhiibbaa akkamii akka qaban hubachuuf gargaaruu danda’a.

2. Tajaajila Barbaachisoo: 1.1. Humna ibsaa, bishaan, qunnamtii, bishaan boollaa, qulqullina naannoo, meeshaalee ibidda dhaamsuu fi faayidaa biroo jiraachuun barbaachisummaa ijaarsaa fi hojiiwwan kuufama guyyaa guyyaa irratti dhiibbaa uumuu danda’a.

Bakka tajaajilli mootummaa hin jirretti, misoomsitoonni qophii filannoo kan akka kuusaa bishaanii, humna duwwaa, sirna bishaan keessaa ba’u, bakka qunnamtii hatattamaa, ykn dhiyeessii ibidda dhaamsuu adda ta’e barbaachisuu danda’a.

Akkasumas, dhaabbileen jireenya hojii isaanii guutuu balfa fudhachuu, sakatta’iinsa, madaallii, galmee qabachuu, sochii meeshaalee, suphaa, nageenya, fi hordoffii naannoodhaaf qophii hojii mijaawaa barbaadu.

Hojiin ammayyaa gatuu sirnoota to’ataman dursa kennuu qaba, keessumaa sababni isaas dizaayinoota bakka kuufama adda addaa amala balfaa adda addaa fi barbaachisummaa naannoo ittisuu keessummeessa.

Kanaafuu karoorri dhaabbilee sirrii ta’e bu’uuraalee misoomaa akka barbaachisummaa adda baafameetti ilaaluu mannaa injinariingii, geejjibaa, hordoffii naannoo, deebii hatattamaa, nageenya hojjettootaa, fi ilaalcha hawaasaa walitti makuu qaba.

Akkasumas Dubbisaa: Gosa fi Baasii Odiitii Naannoo

Dhaqqabummaa fi Filannoo Iddoo Gataa Xumuraa

Dhaqqabummaan konkolaattonni balfa walitti qaban yeroo rooba cimaa, lolaa, haalli daandii gaarii hin taane, ykn jeequmsa biroo dabalatee, waggaa guutuu bakka balfi itti gatamu nagaan gahuu danda’uu fi dhiisuu isaanii murteessa.

Daandiin haala qilleensaa hundaaf mijatu bal’ina, cimina, bishaan bahu, bakka garagalchuu, mul’achuu fi tasgabbii fuulaa gahaa qabaachuu qaba, kunis konkolaattota balfa walitti qabuu fi tajaajila kennuu eegamu deeggaruuf.

Karoorsitoonni ilaaluu qabu balfa walitti qabuu fi geejjibaa barbaachisu sababni isaas walitti hidhamiinsi gaarii hin taane baasii hojii konkolaataa, harkifannaa, fayyadama boba’aa, saaxilamummaa tiraafikaa fi akka tasaa naannootti gadhiifamuu dabaluu danda’a.

Walqunnamtiin daandii qaqqabummaa daandii ummataa amma jiru waliin dizaayinii of eeggannoo qabu barbaada, keessumaa bakka bakkeewwan kuusaa baay’ina tiraafikaa guddaa maddisiisan yoo ta’u kunis nageenya daandii fi hawaasa naannoo sana jiru irratti dhiibbaa uumuu danda’a.

Filannoon iddoo karaaleen filannoo jiraachuu isaaniis ilaaluu qaba sababiin isaas daandii qaqqabummaa tokko irratti hirkatamuun yeroo lolaa, balaa, ijaarsaa, ykn hojii suphaa saaxilamummaa hojii uumuu danda’a.

Opereetaroonni of keessatti hammachuu qabu gochaalee geejjibaa balfaa itti gaafatamummaa qaban kanneen dhangala’aa, dhangala’aa, meeshaalee faffaca’an, saaxilamummaa hojjetaa, balaa tiraafikaa fi faalama naannoo hin barbaachifne daandii geejjibaa irratti hir’isan.

Filannoon dhumaa mijachuu naannoo fi qabatamaa hojii walitti makuun, balaa fudhatama hin qabne hawaasa, sirna ikoo, qabeenya bishaanii, ykn lafa naannoo isaa osoo hin dabarsin dhaabbatichi dhaqqabamaa ta’ee akka turu mirkaneessuu qaba.

Bakki sirnaan filatame carraa faalamaa ykn jeequmsa ikoloojii xiqqeessuudhaan, to’annoo, hordoffii, bishaan baasuu, qaqqabummaa, balfa kaa’uu, fi bulchiinsa naannoo yeroo dheeraa kan bu’a qabeessa ta’e deeggaru qaba.

Raggaasifama dhumaa dura, karoorfattoonni bakkeewwan yaadaman qorannoo naannootiin walbira qabuu fi mala madaallii dhiibbaa naannoo balaawwan gurguddoo fi tarkaanfiiwwan salphisuu qabatamaa ta’an adda baasuuf.

Filannoon iddoo balfaa gatuunis kutaa bulchiinsa balfaa tokko qofa akka bakka bu’u hubachuu qaba, fi filannoo balfa qulqulleessuu fi gatuu dursa balfa ittisuu, irra deebiin itti fayyadamuu, deebisuu fi deebi’ee fayyadamuu wajjin walsimsiisuu qaba.

Kanaafuu dizaayiniin bakka balfi itti kuufamu fi eegumsi naannoo amala balfa sanaa wajjin walsimuu qaba, sababiin isaas meeshaaleen balaafamaa mala fi to’annoo gatamuu barame caalaa ofirraa ittisuu addaa barbaaduu danda’u.

Murtiin dhumaa gahumsa hojii, danbiiwwan kabajuu, hordoffii naannoo, fi dandeettii iddoo gahaa bulchiinsa itti gaafatamummaa qabuuf marsaa jireenya dhaabbatichaa guutuu eeguun namootaa fi sirna ikoo eeguu qaba.

Qajeelfama dabalataa irratti balfa jajjaboo sirnaan bulchuu murtii karooraa cimsuu kan danda’u barbaachisummaa bakka gatamuu gochaalee walitti qabuu, addaan baasuu, wal’aansa, fayyisuu, hordoffii fi eegumsa naannoo waliin walqabsiisuudhaan.

Hubachuu balfa naannoo fi fayyaa irratti dhiibbaa geessisu akkasumas, keessumaa bakka faalamni jiraattota dhiyoo jiran, hojjettoota, sirna biyyee, qabeenya bishaanii ykn bineensota bosonaa irratti dhiibbaa uumuu danda’anitti of eeggannoodhaan bakka filachuu barbaachisummaa isaa ni cimsa.

Bakki kuufama lafaa lafti gatii salphaadhaan ykn salphaatti waan argamuuf qofa filatamuu hin qabu; mijachuu naannoo, nageenya hawaasaa, dandeettii injinariingii, dhaqqabummaa, fi dandeettiin bulchiinsa yeroo dheeraa murtii qajeelchuu qabu.

Cuunfaa Qabxiilee Naannoo Filannoo Iddoowwan Gatuu irratti dhiibbaa geessisan

Waa’ee Qabxiilee Naannoo Filannoo Iddoowwan Gatuu Irratti Dhiibbaa Uummataa Irra Deebiin Gaafataman

1. Bakka itti gatamu yeroo filannu wanti baay’ee barbaachisaa ta’e maali?

Yeroo hundumaa wanti tokko illee hunda caalaa barbaachisaa miti. Ji’ooloojii, bishaan lafa jalaa, bishaan gubbaa, ikoloojii, haala qilleensaa, dhaqqabummaa, bu’uuraalee misoomaa, fi amala balfaa waliin hojjechuu qabu.

2. Ji’ooloojiin filannoo bakka itti gatamu keessatti maaliif barbaachisaa dha?

Ji’ooloojiin sochii faalamaa fi godaansa gaazii bakka kuufamaatti dhiibbaa kan qabu yoo ta’u, caasaan ji’ooloojii yeroo dheeraa qabachuu fi eegumsa bishaan lafa jalaatif barbaachisaa taasisa.

3. Bakkeewwan itti gataman bishaan kuufamaa barbaachisoo ta’an irraa fagaachuu kan qaban maaliifi?

Faalamni bishaan kuufamaa gatii guddaa qabu keessa seenu dhiyeessii bishaan dhugaatii balaadhaaf saaxiluu kan danda’uu fi to’achuun ykn sirreessuuf rakkisaa fi baasii guddaa kan gaafatu ta’ee hafa.

4. Haalli qilleensaa filannoo bakka itti gatamu irratti dhiibbaa akkamii qaba?

Roobni dhangala’aa fi yaa’a yaa’u irratti dhiibbaa kan uumu yoo ta’u, qilleensi ammoo dafqa, urgooftuu, balfa, fi gadi lakkifamuu bakka kuufama naannoo naannoo sana ga’u irratti dhiibbaa qaba.

5. Biqiltootaa fi bineensonni maaliif ilaalama?

Dhaabbileen kuufama biqiltoota qulqulleessuu, bakka jireenyaa balleessuu, bineensota bosonaa buqqisuu, heddummina lubbu qabeeyyii jeequu fi sirna ikoo miira qabeessa ta’e faaluu danda’u.

6. Dhaqqabummaan barbaachisaa kan ta’e maaliifi?

Dhaqqabummaan amanamaa ta’e konkolaattonni balfa, tajaajilli balaa tasaa, hojjettoonni, fi meeshaaleen suphaa waggaa guutuu nagaan dhaabbaticha akka ga’an taasisa.

7. Bakki kuufama balfaa mijataan balaa naannoo hunda dhabamsiisuu danda’aa?

Lakki Filannoon iddoo gaariin balaa hir’isa, garuu to’annoon injinariingii, hordoffiin, hojii sirrii, suphaa fi bulchiinsa naannoo yeroo dheeraa barbaachisaa ta’ee hafa.

Gaaffii, yaada ykn gumaacha qabduu? Yoo akkas ta’e, saanduqa yaada armaan gadii fayyadamuun yaada keessan nuuf qoodaa. Akkasumas, odeeffannoo kana namoota fayyadamoo taʼuu dandaʼaniif gaarummaadhaan akka qooddan isin jajjabeessina. Yeroo tokkotti nama hunda bira ga’uu waan hin dandeenyeef, gargaarsa dubbii kana babal’isuuf gootan dhuguma dinqisiifanna. Deeggarsa nuuf gootaniifis ta’e waan qooddaniif baay’ee galatoomaa!

Akkasumas Dubbisaa: Faalama Bishaanii fi Lafaa Qonna Keessatti