Malawwan Ijoo Itti Fufiinsa Baayoloojii fi Jireenya Beeyladaa

Itti fufiinsi baayoloojii dandeettii sirnoonni lubbu qabeeyyii adeemsa ikoloojii barbaachisaa ta’e, baay’ina uummataa fayyaa qabu, walqunnamtii sanyiiwwanii fi bakka jireenyaa oomishaa dhiibbaa naannoo yeroo dheeraadhaaf ta’us eeguu danda’an ibsa.

Sirni ikoo fayya qabeessa ta’e nyaata, bishaan, gaaddisa, bakka walhormaataa, karaa godaansaa fi haala naannoo mijaawaa baay’inni bineensota bosonaa uumamaan akka wal hormaataa fi akka dandamatu taasisu kennuudhaan lubbuun jiraachuu bineensotaa ni deeggara.

Sirni ikoo heddummina lubbu qabeeyyii yeroo dhaban, faalamni isaanii yoo rakkate ykn bakka jireenyaa balleessuun yeroo mudatu, bineensonni dhiyeessiin nyaataa hir’achuu, dorgommii guddaa, dhiibbaa dhukkubaa, rakkoo walhormaataa fi balaa jeequmsa naannoo irraa dhufu dabaluu isaan mudachuu danda’a.

Kanaafuu itti fufiinsi baayoloojii qabeenya uumamaa itti gaafatamummaadhaan fayyadamuudhaan hariiroo ikoloojii eeguu irratti hundaa’a. Bakka jireenyaa eeguun, faalama bulchuun, heddummina lubbu qabeeyyii kunuunsuu fi sirna ikoo miidhame deebisuun dandamachuu fi lubbuun jiraachuu bineensotaa yeroo dheeraa cimsuu danda’a.

Barreeffamni kun itti fufiinsa baayoloojii, fayyaa sirna ikoo, balaawwan gurguddoo, mala kunuunsa heddummina lubbu qabeeyyii, kunuunsa bakka jiruu fi bakka jirutti, fi gochoota qabatamaa baay’ina bineensotaa fi qabeenya ikoloojii dhaloota dhufuuf eegan qorata.

Itti fufiinsa Sirna Ikoo

Itti fufiinsi sirna ikoo biqiltoota, bineensota, maayikiroo-orgaanizimoota, biyyee, bishaan, qilleensa, soorata, ifa aduu fi haala qilleensaa walitti fufiinsaan caasaa fi hojii ikoloojii deeggaru irratti hundaa’a.

Sirni ikoo itti fufiinsa qabu jeequmsa madaalawaa xuuxuu, dhiibbaa naannoo booda dandamachuu, fi haalawwan nyaata, walhormaataa, manca’uu, marsaa soorataa fi kunuunsa baay’ina ummataa barbaachisan kennuu itti fufuu danda’a.

Haala naannoo hubachuu ho’i, rooba, biyyee, argama bishaanii, ifaafi caasaan bakka jireenyaa lubbuun jiraachuu baayoloojii irratti dhiibbaa waan qabuuf orgaanizimoonni naannoo fiizikaalaa irratti akkamitti akka hirkatan ibsuuf gargaara.

Itti fufiinsi baayoloojiis heddummina lubbu qabeeyyii irratti kan hirkatu yoo ta’u, sababiin isaas orgaanizimoonni adda addaa hojii ikoloojii adda addaa kan raawwatan yoo ta’u, jijjiiramni jeneetikii ammoo ummatoonni jijjiirama naannoo dandamachuu fi jeequmsa irraa dandamachuuf carraa guddaa kenna.

Itti gaafatamummaa kunuunsa qabeenya uumamaa garmalee baasuu hir’isuun itti fufiinsa sirna ikoo ni deeggara, akkasumas hawaasni fedhii qabeenya hatattamaa barbaachisummaa ikoloojii dhaloonni gara fuula duraa irratti hirkatu waliin madaaluuf gargaara.

Biyyoo fi bishaan keessumaa biqiltoonni guddinaaf isaan irratti waan hirkataniif, bineensonni ammoo biqiltoota, bishaan dhugaatii, orgaanizimoota adamsitootaa fi toora nyaataa hojiirra jiru kan bakka jireenyaa fayya qabeessa keessatti guddatan irratti waan hirkataniif barbaachisaa ta’ee hafu.

Bulchiinsa naannoo sirrii ta’e hordoffii, deebisanii dhaabuu, ittisa faalama, gahumsa qabeenya, hirmaannaa hawaasaa, fi imaammata dhiibbaa miidhaa geessisu lafa qonnaa, magaalaa, industirii fi uumamaa hunda irratti hir’isuudhaan itti fufiinsa ni cimsa.

Sirna ikoo itti fufiinsa qabu eeguun miidhaa naannoo suuta suutaan kuufamuu waan danda’uuf yaada yeroo dheeraa barbaada. Eegumsi fi deebisanii dhaabuun yeroo baayyee hojii ikoloojii eeguu fi hir’ina baay’ina ummataa hamaa ittisuuf carraa fooyya’aa ni kenna.

Akkasumas Dubbisaa: Kaayyoowwan Adeemsa Qulqullina Bishaanii fi Qulqullina Bishaan

Itti Fufiinsa Baayoloojii fi Fayyaa Sirna Ikoo

Fayyaan sirna ikoo haala hawaasa ikoloojii fi dandeettii isaan gurmaa’ina, oomishtummaa, dandamachuu, fi adeemsa baayoloojii barbaachisaa ta’e eeguun dhiibbaa naannoo uumamaa fi namaan dhufuuf deebii kennuu calaqqisiisa.

Sirni ikoo fayyaa akka waliigalaatti uummata wal-qunnamtii qabu kan gahee dabalataa raawwatan of keessaa qaba. Oomishtoonni orgaanikii uumu, fayyadamtoonni anniisaa dabarsuu, diigamtoonni ammoo soorata oomishtummaa sirna ikoo itti fufiinsa qabuuf barbaachisan deebi’anii fayyadamu.

Heddumina sanyiiwwanii sirni ikoo walnyaatinsa gosoota adda addaa qaban gahee ikoloojii baay’ee fi dandeettii cimaa jeequmsa naannoodhaaf deebii kennuu qabaachuu waan danda’uuf haala baayoloojii agarsiisa barbaachisaa ta’e kenna.

Jireenyi bineensotaa fayyaa sirna ikoo irratti baay’ee kan hundaa’u waan ta’eef bineensonni bosonaa yeroo maddoonni nyaataa barbaachisoo ta’an badan, bakki walhormaataa mijaawaa hin taane, ykn haalli naannoo daangaa obsa sanyii bira darbee yeroo socho’u tasgabbaa’ee turuu hin danda’u.

Heddumina jeneetikiis garaagarummaa uummata keessatti kennuudhaan itti fufiinsaaf gumaacha. Garaagarummaan akkasii dandeettii dhukkuba ittisuu, milkaa’ina walhormaataa, obsa fiiziyoloojii fi dandeettii naannoo jijjiiramaa jiruuf deebii kennuu irratti dhiibbaa uumuu danda’a.

Qabeenya biyyee fayya qabeessa guddina biqiltootaa, marsaa soorataa, dambii bishaanii fi oomisha nyaataa ni deeggara, bu’uura ikoloojii al-kallattiin bineensota marga nyaatan, bineensota adamsan, poolineetota, diigamtootaa fi orgaanizimoota biroo itti fufsiisan uumuu.

Qulqullinni bishaanii bineensota bishaan keessa jiraataniifi lafarra jiraatan irrattis dhiibbaa kan qabu yoo ta’u, sababiin isaas bishaan faalame argama oksijiinii hir’isuu, wantoota summii qaban galchuu, bakka jireenyaa jijjiiruu fi nyaata, guddina, walhormaataa fi godaansa gidduu seenuun waan danda’uuf.

Jijjiirama baayoloojii bishaan faalame keessatti Yuutiroofikeeshinii, oksijiinii dhabuu, walnyaatinsa hawaasaa jijjiiramuu, kuufama keemikaalaa, fi orgaanizimoota bishaan keessa jiraatan miira namaa kakaasan sirna ikoo dhiibbaa irra gahe irraa dhabuu dabalatee ta’uu danda’a.

Kanaafuu fayyaa sirna ikoo eeguun heddummina lubbu qabeeyyii, haala bakka jireenyaa, qulqullina bishaanii, haala biyyee, adeemsa baay’ina ummataa, fi dhiibbaa namaa yeroo yeroon madaaluu waan barbaaduuf hoggantoonni rakkoon ikoloojii osoo hin hammaatin deebii kennuu danda’u.

Balaa Itti Fufiinsa Baayoloojii

Sochiin dhala namaa itti fufiinsa baayoloojii laaffisuu kan danda’u dandeettii sirni ikoo jeequmsa xuuxuu yeroo caalu, bakka jireenyaa dhabuu, faalama, qabeenyi akka dhabamu, sanyiiwwan bineensotaa hir’achuu fi hariiroo ikoloojii jeequu fida.

Kunuunsa bosonaa fi bineensota bosonaa bosonni gaaddisa, nyaata, bakka walhormaataa, bakka koonyaa, koridoorii sochii fi qabeenya biroo bineensonni baay’een marsaa jireenyaa isaanii keessatti barbaachisan waan kennanuuf barbaachisaa ta’ee itti fufa.

Badiin bakka jireenyaa bosona ciruu, babal’ina qonnaa, misooma magaalaa, albuuda baasuu, ijaarsa bu’uuraalee misoomaa, bishaan lafa jiidhina qabu, ibidda to’annaa ala ta’e, fi jijjiirama itti fayyadama lafaa biroo kanneen iddoo ikoloojii hir’isuun uumamuu danda’a.

Faalamni dhiibbaa dabalataa kan uumu keemikaalonni, pilaastikii, bishaan xuraa’aa, balfi industirii, qorichi aramaa fi faalama biroo biyyee, bishaanii fi qilleensa keessa seenuudhaan haala biqiltootaa fi bineensota balaadhaaf saaxilu uumuu danda’u.

Balfa sirnaan gatuu bakka jireenyaa uumamaa faaluu kan danda’u yoo ta’u, raammoo hawwachuu, wantoota balaafamaa galchuu, sirna bishaan ba’u cufuu fi bineensota bosonaa biyyee, bishaanii fi madda nyaataa faalameef saaxiluu danda’a.

Faalamni bishaanii keessumaa bineensota bishaan keessa jiraatan balaadhaaf saaxilu sababiin isaas faalamni oksijiinii bulbulame hir’isuu, tishuu miidhuu, walhormaata jijjiiruu, nyaata argamu hir’isuu fi gosootni miiraan qabaman qaamolee bishaanii dhibee kanaan qabaman keessaa akka badan gochuu danda’a.

Faalama bishaanii adda addaa rakkoo ikoloojii adda ta’e uumuu danda’a sababiin isaas oomishaaleen boba’aa, qorichi aramaa, sibiilonni, soorataa, paatojeenoota, fi balfi fiizikaalaa karaa adda addaa fi sadarkaa saaxilamummaa orgaanizimoota bishaan keessa jiraatan irratti dhiibbaa waan geessisaniif.

Garmalee fayyadamuun itti fufiinsa baayoloojii balaadhaaf kan saaxilu yoo ta’u, adamsuun, qurxummii qabuun, muka muruun, sassaabuun ykn walitti qabuun orgaanizimoota saffisaan baay’inni ummata walhormaataa fi namoota dhuunfaa sirna ikoo irraa fudhataman bakka bu’uu danda’u caalaa buqqisa.

Sirni bulchiinsa naannoo laafaa ta’e to’annoo faalama, eegumsa bakka jireenyaa, tajaajila balfaa, hordoffii naannoo, raawwachiisummaa, fi sagantaalee kunuunsa qindoomina qabu daangessuudhaan dhiibbaa kana hammeessuu danda’a.

Mala Eegumsa Heddumina Lubbu Qabeeyyii

Kunuunsi heddummina lubbu qabeeyyii qabeenya jeneetikii, gosoota, bakka jireenyaa, hawaasa ikoloojii fi adeemsa baayoloojii tasgabbii sirna ikoo deeggaran ni eega. Sagantaawwan bu’a qabeessa ta’an eegumsa, deebisanii dhaabuu, hordoffii, barnoota, dambii, fi itti fayyadama qabeenya itti gaafatamummaa qabu walitti fidu.

1. Eegumsa Bakka Jireenyaa: 1.1. Bakka jireenyaa uumamaa eeguun bineensonni madda nyaataa, gaaddisa, bakka walhormaataa, dhiyeessii bishaanii, karaa godaansaa, bineensota adamsan, adamsitootaa fi hariiroo ikoloojii biroo yeroo dheeraa jiraachuuf barbaachisan waliin akka walqunnaman taasisa.

2. Eegumsa Gosa Sanyii: . Sagantaan kunuunsaa gosoota balaadhaaf saaxilaman to’annoo adamsuu, hordoffii baay’ina ummataa, tarkaanfiiwwan farra adamsuu, eegumsa walhormaataa, fi tarkaanfiiwwan bulchiinsa du’a hin barbaachifne hir’isuu fi baay’ina ummataa deebisuuf qophaa’een eeguu danda’a.

3. Kunuunsa Jeneetikii: 1.1. Garaagarummaa jeneetikii kunuunsuun yeroo haalli naannoo jijjiiramu ykn baay’inni bosona baay’ee hir’atu qabeenya baayoloojii madaqsuu, qorannoo, walhormaata, deebisanii dhaabuu fi fayyinaaf barbaachisu eeguuf gargaara.

4. Bakka Jireenyaa Deebisuu: 1.1. Bosona, lafa jiidhina, lafa margaa, lageen, fi biyyee manca’e deebisuun carraa nyaataa, gaaddisa, argama bishaanii, haala walhormaataa fi karaa sochii bineensota bosonaa fooyyessuudhaan hojii ikoloojii deebisee ijaaruu danda’a.

5. Itti Fayyadama Qabeenya Itti Fufiinsa Qabu: 1.1. Sassaabbii itti fufiinsa qabu qabeenya baasuu sadarkaa sirni ikoo guutuu danda’utti daangeessa, hawaasni tasgabbii ummataa, qulqullina bakka jireenyaa, ykn oomishtummaa ikoloojii gara fuula duraa osoo hin miidhin qabeenya gatii guddaa qabu akka argatan gargaara.

Balfa sirnaan bulchuu faalama hir’isuu fi balfi bakka jireenyaa uumamaa miira qabeessa ta’etti seenuu caalaa walitti qabamuu, qulqulleessuu, deebi’ee fayyadamuu, deebisuu ykn gatamuu mijaawaa ta’e akka argatu gochuudhaan kunuunsa heddummina lubbu qabeeyyii ni dabalata.

6. Hirmaannaa Ummataa: 1.1. Kunuunsi kan cimu hawaasni gatiiwwan ikoloojii yoo hubatan, murtee kennuu irratti hirmaatan, tarkaanfiiwwan eegumsa naannoo deeggaran, fi hariiroo qabeenya uumamaa, jireenyaa fi nageenya naannoo yeroo dheeraa gidduu jiru yoo hubatan dha.

Gochaalee balfa hir’isuu fayyadama meeshaalee hir’isuu, gatamuu hin barbaachifne daangeessuu, qabeenya kunuunsuu, fi dhiibbaa naannoo oomishaa fi balfa qabachuu wajjin walqabatee dhufu gadi buusuun kunuunsa daran deeggaru danda’a.

7. Hordoffii fi Raawwii: 1.1. Hordoffiin yeroo yeroon taasifamu jijjiirama baay’ina ummataa, manca’iinsa bakka jireenyaa, faalama, gosoota weerartootaa fi hojiiwwan seeraan alaa kan adda baasu yoo ta’u, raawwachiisni bu’a qabeessa ta’e ammoo seera kunuunsaa bu’aa ikoloojii hiika qabu akka argamsiisu gargaara.

Kunuunsa In-Situ Jireenya Beeyladaaf

Kunuunsi bakka jirutti gosoota bakka jireenya uumamaa isaanii keessatti eega, kunis orgaanizimoonni wal-nyaatinsa ikoloojii, filannoo uumamaa, walhormaata, dorgommii, bineensota adamsuu fi haala naannoo amala sirna ikoo isaanii ta’e akka itti fufan taasisa.

Bakkeewwan eegumsa argatan kan akka paarkii biyyoolessaa, bakka kunuunsa bineensota bosonaa, kuusa bosona, fi kuusaa baayoosfiiraa naannoo to’atame kan bakkeewwan jireenyaa barbaachisoo ta’an sochii dhala namaa balleessituu irraa eegumsa guddaa argatan kennuu danda’u.

Heddumina sanyiiwwanii eeguu lafa uumamaa keessa biqiltoonni, biqiltoonni marga nyaatan, bineensonni adamsan, manca’an, poolineetarootaa fi maayikiroo-orgaanizimoonni hawaasa baayoloojii walitti hidhame keessatti walitti dhufeenya uumuu waan itti fufaniif dalagaa ikoloojii eeguuf gargaara.

Kunuunsi bakka jirutti adeemsa jijjiirama tirannaa eeguus ni danda’a sababiin isaas baay’inni ummataa jijjiirama naannoo uumamaatiif saaxilamee waan hafuuf. Haalli kunniin amala dhaalaa yeroon dhiibbaa ikoloojii jijjiiramaa jiruuf deebii kennuu akka itti fufan ni taasisa.

Bulchiinsi bineensota bosonaa balaa naannoo eegumsa argate keessaa fi naannoo isaa mudatu furuu qaba. Adamsi, ibiddi to’annaa malee, muka seeraan alaa muruun, gosootni weerartootaa, faalamni, dhiibbaan beeyladaa fi weerarri bakka jireenyaa milkaa’ina kunuunsaa miidhuu danda’a.

Balfaa fi balfa gatame to’achuu bineensota bosonaa eeguuf gargaara sababiin isaas bineensonni meeshaalee miidhaa geessisan liqimsuu, balfa keessatti qabamuu ykn bakka jireenyaa faalame kan nyaanniifi sochiin balaa itti ta’u qunnamuu danda’u.

Hirmaannaan hawaasaa kunuunsa bakka jirutti cimsa sababiin isaas namoonni naannoo bakka jireenyaa eegumsa argate jiraatan yeroo baay’ee haala naannoo hubachuu fi qabeenya uumamaa irratti hirkatu, kunis waldhabdee hir’isuu fi itti gaafatamummaa bulchiinsa jajjabeessuuf tumsi barbaachisaa taasisa.

Dhaabbilee to’annoo faalama bu’a qabeessa ta’an kunuunsa bineensota bosonaa karaa istaandaardii naannoo, sirna hordoffii, to’annoo bishaan xuraa’aa, raawwachiisummaa, fi sagantaalee qindoomina qaban kanneen qabeenya lafaa fi bishaanii eeganiin deeggaru ni danda’a.

Kunuunsi bakka jirutti kan hojjetu yeroo bakkeewwan jireenyaa eegumsa argatan ikoloojiidhaan walitti hidhamiinsa kan qaban, guddaa gahaa, bu’a qabeessa ta’een kan bulfaman, fi jijjiirama naannoo waqtii fi yeroo dheeraa keessatti baay’ina bineensota jiraachuu danda’an deeggaruun kan danda’an yoo ta’edha.

Akkasumas Dubbisaa: Qulqullina Bishaan Xuraa’aa Bulchiinsa Magaalaa bakka sanatti

Kunuunsa Bakka Jireenyaa (Ex-Situ Conservation) Gosoota Jireenyaa

Kunuunsi bakka biraa (ex-situ conservation) gosoota, meeshaalee jeneetikii, ykn qabeenya baayoloojii bakka jireenya uumamaa isaaniitiin ala ni eega. Keessattuu yeroo baay’inni bosona balaa hamaa isaan mudatu ykn bakki jireenyaa uumamaa eegumsa gahaa kennuu hin dandeenyetti gatii guddaa qaba.

1. Baankii Sanyii: 1.1. Baankonni sanyii qabeenya jeneetikii biqiltootaa haala kuusaa to’atame jalatti kan eegu yoo ta’u, meeshaalee qorannoo, fooyya’iinsa midhaanii, sagantaa deebisanii dhaabuu, fi gara fuulduraatti bakka jireenyaa mijaawaa ta’etti deebisuudhaaf ni kenna.

2. Baankii Jiinii: 1.1. Baankonni jiinii sanyii, tishuu, pooliin, isparmii, ova ykn meeshaalee jeneetikii biroo kunuunsuu kan danda’an yoo ta’u, kunis sagantaa walhormaataa, qorannoo fi kunuunsa gara fuula duraatiif garaagarummaa baayoloojii gatii guddaa qabu eeguuf gargaara.

3. Zoos fi Aquaria: 1.1. Dhaabbileen sirnaan bulfaman bineensota balaa jala jiran karaa walhormaata to’atame, kunuunsa beeyladaa, qorannoo, barnoota, qorannoo amala, fi sagantaalee kunuunsaa of eeggannoodhaan karoorfaman kanneen baay’ina bosona waliin walqabataniin deeggaru danda’u.

4. Iddoowwan biqiltuu: . Iddoowwan biqiltuu walitti qabama biqiltoota lubbuu qaban kanneen qorannoo, barnoota, kunuunsa, babal’ina, fi hubannoo hawaasaa deeggaran kan eegu yoo ta’u, gosoota naannoo uumamaa isaanii keessatti balaadhaaf saaxilaman kunuunsuuf carraa ni kennu.

5. Horsiisa Booji’amtootaa: 1.1. Hoggantoonni of eeggannoodhaan garaagarummaa jeneetikii, haala walhormaataa mijaawaa, fayyaa, amala, fi dhuma irratti carraa deebi’anii galchuu yeroo eegan baay’ina bineensota balaa hamaa keessa jiran guddisuu danda’a.

Itti gaafatamummaadhaan deebi’anii fayyadamuu al-kallattiin fedhii meeshaalee haaraa baafaman hir’isuu, balfa hir’isuu, anniisaa kunuunsuu, fi dhiibbaa naannoo qabeenya baasuu fi omisha waliin walqabatee dhufu gadi buusuun kunuunsa ni deeggara.

6. Aadaa Tishuu: 1.1. Aadaan tishuu fi tooftaaleen laabraatoorii kanaan walqabatan biqiltoota sanyiiwwan jiraachuu danda’an muraasa oomishanii ykn kunuunsaa fi babal’ina baratameef haala addaa barbaadan kunuunsuu fi baay’isuu danda’u.

Maddoota bishaan xuraa’aa bulchuu akkasumas bishaan xuraa’aan hin qulqullaa’in soorata, paatojeenoota, orgaanikii, keemikaalota, biyyee fi faalama biroo gara naannoo orgaanizimoota miira qaban of keessaa qabutti geessuu waan danda’uuf dhaabbilee kunuunsaa ni eega.

Kunuunsi bakka jireenyaa (ex-situ conservation) eegumsa bakka jireenyaa uumamaa bakka hin bu’u. Orgaanizimoonni kuufamanii fi qabeenyi jeneetikii kunuunsa bakka jireenyaa dabalataa waan barbaadaniif ummanni deebi’ee argame dhuma irratti jiraachuu, walhormaataa fi sirna ikoo hojiirra jiru keessatti uumamaan gumaachuu danda’a.

Qajeeltoowwan hir’isuu, irra deebi’anii fayyadamuu fi deebi’anii fayyadamuu hojiirra oolchuu balfa maddisiisuu hir’isuu fi dhiibbaa naannoo fayyadama qabeenyaafi gatamuu wajjin walqabatee dhufu hir’isuun dhaabbilee kunuunsaa daran deeggaru ni danda’a.

Fak 4: Malawwan Eegumsa Heddummina Lubbu Qabeeyyii

Tarkaanfiiwwan Qabatamaa Itti Fufiinsa Baayoloojii

Itti fufiinsa baayoloojii sadarkaa manaa, hawaasaa, qonnaa, industirii, dhaabbilee fi mootummaatti tarkaanfii qabatamaa kan barbaadu yoo ta’u, sababiin isaas dhiibbaan naannoo hojiiwwan hedduu irraa kan ka’ee fi sirna ikoloojii walitti hidhame irratti dhiibbaa qaba.

1. Faalama Hir’isuu: 1.1. Faalama osoo biyyee, bishaan ykn qilleensa hin seenin ittisuun orgaanizimoota saaxilamummaa miidhaa geessisu irraa kan eegu yoo ta’u, baasii ikoloojii qulqullina naannoo fi bakka jireenyaa deebisanii dhaabuu wajjin walqabatee dhufu hir’isa.

2. Qabeenya Bishaanii eeguu: 1.1. Laggeen, haroowwan, lafa jiidhina, bishaan lafa jalaa fi sirna bishaan ba’u qulqullina isaa eeguun orgaanizimoota bishaan keessa jiraatan kan deeggaru yoo ta’u, bineensonniifi biqiltoonni dhiyeessii bishaanii mijaawaa akka argatan taasisa.

Faalama bishaanii hir’isuu karaa qulqullina bishaan xuraa’aa, qonna itti gaafatamummaa qabu, to’annoo gadi lakkifamuu, fi hubannoo hawaasaatiin heddummina lubbu qabeeyyii bishaanii eeguu fi faalamni sirna bishaanii walitti hidhame keessatti akka hin babal’anne ittisuu danda’a.

3. Bulchiinsa Biyyee Fooyyessuun: 1.1. Biyyee dhiqannaa, wal-dhiibuu, faalamaa fi heddummina lubbu qabeeyyii irraa eeguun biqiltoota, marsaa soorataa, dambii bishaanii, oomishtummaa qonnaa, fi toora nyaataa bal’aa lafa fayya qabeessa irratti hirkate ni deeggara.

4. Balfa Itti Gaafatamummaadhaan Bulchuu: 1.1. Sirnaan walitti qabuu, addaan baasuu, wal’aanuun, deebi’ee fayyadamuu, deebisuu fi gatuun faalama naannoo hir’isuun bineensonni bakka jireenyaa isaanii ykn bakka nyaata itti nyaatan keessatti meeshaalee balaafamaa akka hin qunnamne taasisa.

Bu’aa faalama bishaanii ittisuu akkasumas bishaan faalame hawaasa bishaan keessa jiraatan jeequu, qulqullina bakka jireenyaa hir’isuu, walhormaata miidhuu fi wantoota miidhaa geessisan sansalata nyaataa keessatti galchuu waan danda’uuf lubbuun jiraachuu bineensotaa ni eega.

5. Qonna Itti Fufiinsa Qabu Jajjabeessuu: Qonnaan bultoonni itti fufiinsa baayoloojii karaa kunuunsa biyyee, itti fayyadama qoricha aramaa of eeggannoodhaan, bulchiinsa bishaanii, adda addaa midhaanii, eegumsa bakka jireenyaa, fi gochaalee dhangala’aa miidhaa geessisu gara sirna ikoo naannoo dhiyoo jirutti hir’isan deeggaru danda’u.

Balfa industirii to’achuu sochiin industirii keemikaalota, sibiilota, zayita, bishaan ba’u, meeshaalee dhaabbatanii fi faalama biroo sirna ikoo naannoo fi bineensota bosonaa miidhuu danda’an maddisiisuu waan danda’uuf walqixa barbaachisaa dha.

6. Barnoota Eegumsa Deeggarsaa: 1.1. Barnoonni naannoo namoonni gatiiwwan heddummina lubbu qabeeyyii, hariiroo sirna ikoo, daangeffama qabeenya, fi itti gaafatamummaa kunuunsa qabatamaa akka hubatan gargaara, kunis amala qabeenya uumamaa yeroo dheeraaf eegu jajjabeessa.

Karoora itti fufiinsa walitti hidhame eegumsa heddummina lubbu qabeeyyii ittisa faalamaa, qonna itti fufiinsa qabu, itti gaafatamummaadhaan fayyadamuu, qabeenya deebisuu, barnoota naannoo, fi tumsa hawaasa, dhaabbilee daldalaa, mootummootaa fi dhaabbilee kunuunsaa gidduutti walqabsiisuu ni danda’a.

Itti fufiinsi baayoloojii yeroo dheeraa dhumarratti sochii dhala namaa dandeettii ikoloojii waliin madaaluu irratti hundaa’a. Bakka jireenyaa eeguun, heddummina lubbu qabeeyyii kunuunsuun, faalama to’achuun, qabeenya itti gaafatamummaadhaan fayyadamuun lubbuun jiraachuu bineensotaa fi dandamachuu sirna ikoo fooyyessuu danda’a.

Cuunfaa Malawwan Ijoo Itti Fufiinsa Baayoloojii fi Jireenya Beeyladaa

Gaaffiiwwan Itti Fufiinsa Baayoloojii fi Jireenya Beeyladaa Irra Deddeebiin Gaafataman: Malawwan Ijoo

1. Itti fufiinsa baayoloojii maali?

Itti fufiinsa baayoloojii dandeettii sirnoonni lubbu qabeeyyii adeemsa ikoloojii, heddummina lubbu qabeeyyii, tasgabbii baay’ina ummataa fi hojiiwwan barbaachisoo ta’an eeguun dhiibbaa naannoo yeroon itti dhufuuf deebii kennuudha.

2. Itti fufiinsi baayoloojii lubbuun jiraachuu bineensotaaf maaliif barbaachisaa dha?

Bakka jireenyaa, nyaata, bishaan, bakka walhormaataa, hariiroo ikoloojii fi haala naannoo bineensonni jiraachuu, walhormaataa, madaqsuu fi baay’ina ummataa tasgabbaa’aa ta’e eeguuf barbaadan ni eega.

3. Itti fufiinsa baayoloojii maaltu balaadhaaf saaxila?

Balaan gurguddoon bakka jireenyaa balleessuu, faalama, dhiibbaa haala qilleensaatiin walqabatee dhufu, garmalee fayyadamuu, gosoota weerartootaa, ibidda to’annaa ala ta’e, bulchiinsa qabeenya gaarii hin taane, fi jeequmsa naannoo garmalee kan dabalatudha.

4. Kunuunsi bakka jirutti (in-situ conservation) maali?

Kunuunsi bakka jirutti orgaanizimoota bakka jireenya uumamaa isaanii keessa jiran kan eegu yoo ta’u, gosootni haala naannoo mijaawaa ta’een walqunnamtii ikoloojii uumamaa, walhormaata, madaqsuu fi adeemsa baay’ina ummataa akka itti fufan taasisa.

5. Kunuunsi bakka jirutti (ex-situ conservation) maali?

Kunuunsi bakka jirutti (ex-situ conservation) orgaanizimoota ykn meeshaalee jeneetikii bakka jireenya uumamaa isaaniitiin ala jiran karaa dhaabbilee akka baankii sanyii, baankii jiinii, zoo, aquaria, iddoo biqiltuu, fi wiirtuu walhormaataa ni eega.

6. Heddummina lubbu qabeeyyii itti fufiinsa sirna ikoo akkamitti deeggara?

Heddummina lubbu qabeeyyii dalagaalee ikoloojii adda addaa fi garaagarummaa jeneetikii kan kennu yoo ta’u, sirni ikoo oomishtummaa, marsaa soorataa, toora nyaataa, madaqsuu, dandamachuu fi jeequmsa naannoo hordofee dandamachuu akka eegu gargaara.

7. Faalamni lubbuun jiraachuu bineensotaa irratti dhiibbaa akkamii qaba?

Faalamni nyaataa fi bishaan faaluu, bakka jireenyaa miidhuu, oksijiinii hir’isuu, summiidhaaf saaxilamuu, walhormaata gidduu seenuun hariiroo ikoloojii baay’ina bineensota fayyaa qabaniif barbaachisu jijjiiruu danda’a.

8. Hawaasni akkamitti itti fufiinsa baayoloojii guddisuu danda’a?

Hawaasni bakka jireenyaa eeguu, balfa sirnaan bulchuu, bishaanii fi biyyee kunuunsuu, faalama ittisuu, eegumsa bineensota bosonaa deeggaru, qisaasama qabeenya hir’isuu, fi sagantaa barnootaa fi kunuunsa naannoo irratti hirmaachuu danda’a.

Gaaffii, yaada ykn gumaacha qabduu? Yoo akkas ta’e yaada keessan nuuf qooduuf saanduqa yaada armaan gadii kana bilisaan nuuf qoodaa. Akkasumas odeeffannoo kana namoota fayyadamoo taʼuu dandaʼaniif gaarummaadhaan akka qooddan isin jajjabeessina. Yeroo tokkotti nama hunda bira ga’uu waan hin dandeenyeef, gargaarsa dubbii kana babal’isuuf gootan dhuguma dinqisiifanna. Deeggarsa nuuf gootaniifis ta’e waan qooddaniif hedduu galatoomaa!

Akkasumas Dubbisaa: Qajeelfama Bulchiinsa Bineensota Bosonaa Naayijeeriyaa